Kestävä Kivitalo -palkinto 2024 Pyynikin Trikoon tehdasalueen toteuttajille

Pyynikin Trikoon tehdasalue sai uuden elämän: kuin kylä kaupungin kupeessa.

Satoja asuntoja, hotelli, tanssikoulu, kahvila-ravintola, pienpanimo ja muita palveluja. Tällaista on yli 120 vuotta vanhan Pyynikin Trikootehtaan elämä nykyisin. Siitä kiitos määrätietoiselle kiinteistökehittäjälle, eri osapuolten yhteiselle tahtotilalle ja hyvin säilyneille, massiivisille tiilirakenteille.

Tampereen Pyynikille vuonna 1903 perustettu trikootehdas on keskeinen osa koko Suomen teollista historiaa. Vuosikymmenien aikana tehtaan laajentuessa rakennuksista on muodostunut tiivis alue, jota yhdistävät punatiili ja julkisivuilmeeltään yhtenäinen arkkitehtuuri.

Suurin osa tehdasaluetta rakentui vuosina 1934–1956. Laajennukset ja täydennysrakennukset laskeutuivat terassimaisesti harjulta kohti rantaa ja vanhimpaan osaan kuuluvasta tornista spiraalimaisesti myötäpäivään. Vaiheittaisen laajennusprosessin seurauksena alue muistuttaakin enemmän pientä yhdyskuntaa kuin yksittäistä rakennusta.

Trikootehtaan toiminta päättyi 1990-luvun lopulla. Alueen rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltuja tehdaskiinteistöjä on 2010-luvun lopulta lähtien kehitetty johdonmukaisesti ja alkuperäistä ilmettä arvostaen.

Erinomaiset puitteet asumiselle

Kiinteistökehittäjänä toimii nyt DEAS Asset Management Finland kiinteistön omistavan abrdn:n hallinnoiman rahaston lukuun, joka osti sen 2018 Työeläkeyhtiö Varmalta.

– Kiinteistökaupoista lähtien samat henkilöt ovat vastanneet koko ajan kohteen kehittämisestä, kertoo kiinteistökehitysjohtaja Johanna Saarivuo DEAS Asset Management Finland Oy:stä.

Tehdaskiinteistö on kaavassa suojeltu. Saarivuo kiittää Tampereen kaupungin kaavoitusta ja rakennusvalvontaa hyvästä yhteistyöstä, jonka myötä asemakaavan muutosta voitiin suunnitella yhdessä ratkaisukeskeisesti.

Pyynikin Trikoon alueen suunnittelu aloitettiin 2018 vanhan kaavan ollessa vielä voimassa. Uusi kaava tuli voimaan 2022.

– Pyynikin Trikoon sijainti Pyhäjärvenrannalla Pyynikinharjun kupeessa on yksi upeimmista Tampereella. Näin ollen se soveltuu loistavasti korkeatasoiseen asumiseen. Lisäksi alueelle haluttiin tuoda palveluja ja elävyyttä eli noin kolmasosa rakennusoikeudesta suunniteltiin majoitus- ja liiketiloiksi, Saarivuo kertoo.

Satavuotias rakenne kantaa edelleen

Arco Architecture Oy on ollut mukana projektin alusta alkaen DEASin kumppanina niin arkkitehtisuunnittelussa kuin kaavan laadinnassakin.

– Alueen uudet toiminnot on suunniteltu siten, että ne saavat voimaa vanhojen tehdasrakennusten ja pihojen hengestä ja sovittautuvat alueelle mahdollisimman hyvin niiden ehdoilla, kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Jukka Leiwo kertoo.

Leiwon mukaan Pyynikin Trikoon osittain yli satavuotiaat tiilirakenteet olivat yleisesti ottaen hyvässä kunnossa.

– Sisäpuoliset tiilipinnat olivat teollisuuskäytössä rapattuja. Nyt vanha tiilipinta otettiin mahdollisuuksien mukaan näkyviin. Muuraustavassa oli rakennusajasta ja rakennuksesta riippuen vaihtelua, mutta se katsottiin vain eduksi.

Rakennusten kantavat rakenteet eli pilari-palkkirunko välipohjineen, massiivitiiliseinät sekä upeat porrashuoneet olivat täysin käyttökelpoisia ja säilytettiin suurimmalta osin.

Rakennusten saneerauksessa on voitu laajasti hyödyntää alkuperäisiä muurattuja rakenteita ja paikalla valettuja välipohjia. Tämä kertoo näiden rakenteiden huomattavan pitkästä käyttöiästä ja muuntojoustavuudesta.

– Uudishankkeeseen verrattuna tämän tyyppinen säilyttävä peruskorjaus tuottaa 40–50 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Tiiliä kierrätettiin hankkeessa erityisen tehokkaasti, eikä uusia tiiliä juuri tarvittu. Vanhoja ikkunoita saatiin myös kierrätettyä niistä kiinnostuneille yksityishenkilöille, Johanna Saarivuo kertoo.

Uniikkeja unelma-asuntoja

Vanhan teollisuuskiinteistön konvertointi asettaa aina haasteita suunnittelulle.

– Koska rakennukset on alun perin suunniteltu teolliseen käyttöön, runkosyvyydet ovat suuria ja ikkunajako harva. Näin ollen asunnot ja hotellihuoneet kasvavat helposti epätaloudellisen suuriksi. Haasteellista olikin saada isoihin asuntoihin riittävä määrä makuuhuoneita, Jukka Leiwo sanoo.

– Asuntopohjien sovittaminen olemassa oleviin rakenteisiin edellyttikin tapaus- ja asuntokohtaista lähestymistapaa. Pohjaratkaisujen toistaminen ei ollut mahdollista, koska aukotuksissa ja rakenteissa oli eroavaisuuksia. Esimerkiksi betonipilarien sijoittelu ei seurannut ikkuna-aukkojen rytmiä.

Toisaalta vanhan tehdasrakennuksen toiminta vaati aikoinaan vapaata lattiatilaa, korkeutta ja toimintaa haittaavien rakenteiden minimoimista.

– Se myös helpottaa tilojen käyttötarkoituksen muuttamista. Pyynikin Trikoossa on tästä hyvänä esimerkkinä konservatorion tanssikoulu, joka toimi alueella jo ennen konvertointia ja jatkaa uusissa tiloissa. Myös kahvila, panimoravintola ja kuntosali voidaan sujuvammin sijoittaa isoihin tiloihin.

Huonejakaumassa on kaiken kokoisia asuntoja yksiöistä viiden huoneen asuntoihin.

– Painotus oli kuitenkin perheasunnoissa. Yksiöiden määrä haluttiin pitää kohtuullisena, Leiwo toteaa.

Asunnoissa näkyy talon historia. – Korkeat huoneet, tiilipintaiset vanhat ulkoseinät ja vanhat betoniset kattopinnat palkkeineen tuovat loft-henkeä, jossa vanha teollisuushistoria tulee näkyväksi.

Pyynikin Trikoon alueella on valmiina jo noin 150 asuntoa. Lisää on tulossa saman verran.

– Pyynikin Trikoo edustaa monen unelma-asumista: kylämäinen yhteisö lähellä keskustaa ja palveluja, järven rannalla, luonnon ja hyvien ulkoilumaastojen keskellä. Asunnoissa teollisuusarkkitehtuurin väljyys ja valoisuus yhdistyy kaikkiin nykyajan mukavuuksin, Johanna Saarivuo sanoo.

Hyvän yhteistyön tulos

Pyynikin Trikoon peruskorjaus ja käyttötarkoituksen muutos näyttävät toteen kivirakentamisen kestävyyden ja muuntojoustavuuden. Samalla koko projektia on viety eteenpäin korkeista tavoitteista tinkimättä ja vankalla ammattitaidolla. Pyynikin Trikoon rakennuttajalle ja arkkitehdeille myönnettiinkin vuoden 2024 Kestävä Kivitalo -palkinto. Palkintoa on jaettu jo vuodesta 1994. Se myönnetään yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat osallistuneet laadukkaasti tiilestä ja betonista paikalla rakennettujen rakennusten toteutukseen.

– Arkkitehtuurin historiasta tiedetään, että umpitiiliseinät ja betonirakenteet kestävät hyvin aikaa. Hyvällä syyllä voidaan olettaa, että Pyynikin Trikoonkin rakennukset kestävät vielä pitkään, vaikka talotekniikka ja käyttötarkoitukset muuttuisivat vielä moneen kertaan, Jukka Leiwo sanoo.

Pyynikin Trikoon peruskorjaus on sekä Johanna Saarivuon että Jukka Leiwon mukaan onnistunut hyvin. Positiivista palautetta on saatu myös asukkailta.

– Suurin osa ostajista on etsinyt jotain uudisrakentamisesta poikkeavaa ja osaa arvostaa vanhojen teollisuusrakennusten rouheutta, Saarivuo toteaa.

Jukka Leiwo korostaa, että Pyynkin Trikoon kaltaisten suurten konvertointikohteiden toteuttaminen on aivan erityisesti ryhmätyötä.

– Kaikkien osapuolten sujuva yhteistyö on välttämätöntä, koska tilanteet työmaalla voivat muuttua äkillisesti. Tässä kohteessa kaiken lähtökohta on ollut kuitenkin rakennuttajan tahtotila ja määrätietoisuus. Kaikki suunnittelijat olivat kokeneita oman alansa osaajia. Hankkeessa oli mukana myös työmaa-arkkitehti, joka kykeni reagoimaan nopeasti suunnittelun tarpeisiin.

– Rakennusvalvonta ja kaavoitus ovat olleet koko hankkeen ajan valmiina auttamaan esiin tulleissa kysymyksissä ja urakoitsija, erityisesti vastaava työnjohtaja, on kyennyt tiukassa aikataulussa löytämään toimivia ratkaisuja, Leiwo kiittää.

Kestävä Kivitalo -ryhmä jakoi tänä vuonna myös kaksi kunniamainintaa. Ne saivat As Oy Helsingin Muurarimestarin rakennuttaja Kestävät Kodit Oy ja kohteen suunnittelija Avarrus arkkitehdit Oy sekä Asunto Oy Töölön Castellum, Helsingin rakennuttaja EKE Rakennus Oy ja kohteen suunnittelija Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy.

Teksti: Leena-Kaisa Simola

Kuvat: DEAS Asset Management Finland

Pyynikin Trikoo, Pyynikintie 25, 33230 Tampere

Hankkeessa mukana

Aluekehitys ja rakennuttaminen: DEAS Asset Management Finland
Urakoitsija: Aki Hyrkkönen Oy
Arkkitehti: ARCO Oy
Projektinjohto, asunnot: Ramboll Oy
Projektinjohto, toimitilat: A-Insinöörit Oy
Rakennesuunnittelu, asunnot: Sitowise Oy
Rakennesuunnittelu, toimitilat: Sweco Suomi Oy
LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Erkki Leskinen Oy
Sähkösuunnittelu: Sähkötekniikka Oy Kari Siren
Pohjarakentaminen: Sitowise Oy
Sisustussuunnittelu, asunnot: dSign Vertti Kivi & Co
Sisustussuunnittelu, toimitilat: Design Studio Tom Dixon
Asuntomyynti: Huoneistokeskus Oy

Hankkeen koko
Noin 36 000 kem²

Hankkeen aikataulu
As Oy Pyynikin Patruuna: 2018–2020
As Oy Pyynikin Mestari: 2020–2022Kaupalliset tilat: 2020–2022
Maanalainen pysäköinti: 2020–2022
Asemakaavamuutos: 2018–2022
As Oy Pyynikin Kamreeri: selviää myöhemmin
As Oy Pyynikin Kisälli: selviää myöhemmin